Kurikan Perussuomalaisten tiedotteet

Itsenäisen Kurikan puolesta

Tiistai 29.4.2014 - Vesa-Matti Saarakkala


Itsenäisen Kurikan puolesta 28.4.2014
 
Kuntaliitoksia on mahdollista harkita tehtäväksi taloudellisista, strategisista tai pakottavista syistä.
 
Kurikan talous on valtiovarainministeriön vuonna 2012 julkaiseman arvion mukaan Etelä-Pohjanmaan kunnista vahvin. Toisin sanoen, Kurikka ei siis voi taloudellisesti vahvistua tekemällä kuntaliitoksia, etenkään silloin, jos kaupunkiin liittyvä kunta on erityisen vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan johtuen kriisikunta.
 
Me kaikki tiedämme, että Jalasjärvi on todennäköisesti ihan hyvä paikkakunta asua ja elää ja se on kelpo yhteistyökumppani Kurikalle. Kanta-Kurikan näkökulmasta Jalasjärven sijaintikin on varsin hyvä, Jurvan päästä tarkasteltuna ei enää niinkään. Jalasjärvisissä ei siis ole mitään vikaa. Me kaikki tiedämme, että Jalasjärvi on kärsinyt vääryyttä JAKK-tukien takaisinperintäpäätöksen seurauksena, joka päätös on valitettavasti pidetty voimassa aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Ensisijainen taho, joka takaisinperinnän voisi nyt peruuttaa, on opetusministeriö ja opetusministeri Krista Kiuru. Joka tapauksessa maan hallitus on siis se taho, jolla olisi ollut avaimet käsissään muuttaa Jalasjärven kohtalo, vaan ei ole tähän päivään mennessä halunnut muuttaa, vaikka perusteltuja vaatimuksia on esitetty.
 
Tässä todellisuudessa jalasjärviset ja me kurikkalaiset nyt päätöksiä teemme. On aivan selvä asia, että näillä talousluvuilla Jalasjärven kannattaa liittyä Kurikkaan, mikäli asiaa tarkastelisi jalasjärvisten näkökulmasta. Heidän veroprosenttinsa laskisi, he liittyisivät Etelä-Pohjanmaan vauraimpaan kaupunkiin ja ovat jo valmiiksi samassa peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä. Yhteistyötä kaupunkimme ja Jalasjärven kunnan välillä on mittavasti. Jalasjärven kannalta synkkä talousahdinko voitaisiin ratkaista nostamalla uuden Kurikan veroprosenttia ja ehkä myymällä tuottavia osakkeitamme. Ei ole ihme, että olen itsekin saanut Jalasjärveltä muutaman yhteydenoton, jossa on toivottu minun kannattavan liitosta. Joillakin on ollut jopa vaativa äänensävy tyyliin ”olisi oman tulevaisuutesi kannalta parempi, että olisit liitoksen kannalla”.
 
Tästä huolimatta Jalasjärvelläkin on kahta ilmaa siitä, riittääkö edes Kurikan kantokyky, ja millainen tulevaisuus olisi edessään pikkukaupungilla, jonka asukkaat kummassakaan kunnassa eivät ole saaneet edes kansanäänestää liitoksesta ja jossa olisi liitoksen jälkeen kolme keskustaajamaa, etäisyys linnuntietä on lähes 90 kilometriä laidasta laitaan, Pohjanmaan maakunnan rajalta Pirkanmaan rajalle. Haastava kokonaisuus, vaikka asiaa miten pyörittelisi.
 
Kurikan kaupunginvaltuustossa, kurikkalaisten valtuuttamina, meidän tehtävämme on arvioida, mikä on kurikkalaisten etujen kannalta paras ratkaisu ja toimia sitten sen mukaan. Kurikkalaisten näkökulmasta tarkasteltuna Jalasjärven liittyminen Kurikkaan ei ole taloudellisesti järkevä päätös. Täällä mahdollisen liitoksen hyödyiksi on esitetty lähinnä vaikutusvallan lisääntymistä, kun asukasmäärä olisi isompi. On totta, että esimerkiksi JIK:ssä Kurikan vaikutusvalta tietenkin lisääntyisi, mutta en näe erityistä syytä sille, miksi meidän täytyisi lisätä kurikkalaisten kannalta taloudellisesti näin epäedullisella päätöksellä vaikutusvaltaamme, kun me voimme aivan hyvässä hengessä toimia itsenäisyyttään vaalivan Ilmajoen kunnan kanssa JIK:ssä. Tähän astihan JIK:iä on kehuttu lähes maasta taivaaseen, joten luulisi asioiden ja päätöksenteon hoituvan ilman kuntaliitostakin.
 
Ja jos Jalasjärvi liittyy tai liitetään Seinäjokeen, JIK jatkaa aivan samaan tapaan kuin se jatkaisi Jalasjärven liittyessä Kurikkaan. Mitä tulee valtakunnalliseen sote-ratkaisuun, joka perustuu Kurikankin osalta isoon erityisvastuualueeseen, jonka osana Etelä-Pohjanmaakin on verrattain pieni tekijä, se ei nykyisen Kurikan palvelurakenteeseen vaikuta, onko meillä 14 000 vai 22 000 asukasta. Jos palvelut ovat säilyäkseen, ne säilyvät, teimmepä kuntaliitoksen tai emme. Nykyinen maan hallitus, olipa johdossa sitten Katainen tai Vapaavuori, ei asiaa pysty enää käytännössä sanelemaan, vaan esimerkiksi nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta ovat kantoineen ratkaisevissa asemissa, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa korkeintaan 11 kuukautta.
 
Me opposition kansanedustajat kovalla vaivalla ja väännöllä saimme maan hallituksen luopumaan aiemmasta sote-ratkaisuesityksestään, jossa oli tarkoitus luoda isäntä- ja renkikuntia perustuen kunnille luotavaan 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteeseen. Kun hallituksen sote-ratkaisu ei ollut vielä kaatunut, silloin kehuttiin, miten Kurikka tarvitsisi yli 20 000 asukasta säilyäkseen itsenäisenä. Minä perustuslakivaliokunnan jäsenenä olin koko ajan kartalla siitä, että tämä silloin aiottu sote-ratkaisu todetaan viimeistään perustuslakivaliokunnassa perustuslainvastaiseksi, mutta sitä viestiä eivät halunneet tietyt tahot, kaupunkimme johto etunenässä, uskoa, koska se ei sopinut tähän kuntaliitoskuvioon. Sanottiin, että Kurikka tekee ratkaisunsa sen perusteella, mitä hallitus on ilmoittanut esittävänsä. Nyt 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoite itsenäisen kunnan edellytyksenä on poistettu, mutta kyllähän sen jo arvasi, että seuraavaksi Kurikassa samat tahot, jotka vetosivat nyt kaatuneeseen 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteeseen, keksivät jonkin uuden perustelun kuntaliitokselle. Nyt sanotaan, että suurempi on joka tapauksessa aina parempi. Mutta se väittämä perustuu nyt täysin spekulaatiolle. Näin siis yksinkertaistetaan valintatilannetta, eikä perustetakaan näkemyksiä enää edes sille, mikä mahdollisesti on valtakunnan tason päättäjien enemmistön kanta palvelurakenteesta.
 
Täytyy myös muistaa se, että mikäli valtakunnan tasolla jotakin ikäviä päätöksiä joskus mahdollisesti tapahtuu, ei Kurikka silloin olisi yksin, vaikka ei nyt tekisikään Jalasjärvi-liitosta. Jatkammehan me Ilmajoen kanssa samassa terveysyhtymässäkin eikä esimerkiksi Ilmajoki ole tällä hetkellä edes pohtimassa kuntaliitosta. Käsittääkseni Ilmajoki jatkaa itsenäisenä niin kauan kuin mahdollista ja miettii vain sitten liitosta, jos on pakko tai sille on jokin konkreettinen kannustin esimerkiksi palvelurakenteeseen liittyvän valtakunnallisen linjauksen takia. Miksi me Kurikassa emme tekisi samoin?
 
Joulukuussa Kurikan kaupunginhallitus perussuomalaisia lukuun ottamatta esitti valtiolle, että Kurikka ryhtyisi Jalasjärven kanssa erityiseen kuntajakoselvitykseen, jonka seurauksena Jalasjärvi olisi siis voitulain nojalla pakkoliittää vastoin Kurikan valtuustonkin tahtoa Kurikkaan. Niin hurja into eräillä on ollut saada tämä kuntaliitos aikaiseksi, ettei väliä vaikka valtuustoltakin vietäisiin viimekätinen valta päättää. Tämä peli, jota siis ajoivat Kurikassa keskusta, kokoomus ja Sdp, ei onneksi onnistunut, koska valtiovalta ohjasi tuolloin Jalasjärven tekemään erityisen kuntajakoselvityksen Seinäjoen kanssa, mikä erityinen kuntajakoselvitys sinänsä on huono asia ja väärä päätös valtiovallalta.
 
Sen jälkeen helmikuun alussa tässä samaisessa valtuustossa tyrmättiin sitten viime elokuussa muutamassa päivässä lähes tuhannen kurikkalaisen allekirjoittama aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseksi tästä kuntaliitoksesta, koska piti kuulemma järjestää kattavampi ja kevyemmin hallinnoitavampi kuntalaiskysely ja päätösvalta piti säilyttää valtuustolla. Kuulostaa aika erikoiselta äsken kertomaani taustaa vasten, kun todellisuudessa siis ei ollut kaupunginhallituksen mielestä väliä, onko valtuustolla viimekätistä päätösvaltaa. No, me kaikki tiedämme, että tuo kyselykin oli täysi farssi eli kuka tahansa ja mistä tahansa on tuohon nettikyselyyn voinut vastata. Näin kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen ja häntä uskova valtuuston enemmistö sai tahtonsa läpi. Osa ei ehkä välittänyt koko asiasta, mutta luulisi edes joillakin nyt silmät auenneen. Tuskin kaikki juonessa mukana olivat. Kaupunginjohtajamme ainut motiivi tämän kuntaliitosasian ympärillä tapahtuneessa valmistelussa on ollut saada aikaan kuntaliitos ja päästä tekemään näin eräänlaista historiaa.
 
Jo pelkässä toimintatavassa on siis kylliksi syytä vastustaa esitystä, jolla verrattain hyvinvoiva ja muihin alueen kuntiin verrattuna taloudellisesti vahvan kaupungin tulevaisuus aiotaan kuntalaisia kuulematta vaarantaa perustuen haihattelulle suuruuden ekonomiasta ja sille, että kuntaliitos toisi tullessaan jotakin sellaista hyvää, jota vain tällä hetkellä ei pystytä näkemään ja hahmottamaan. Konkretia puuttuu. Tällainen jos mikä, on täysin tunteisiin perustuvaa päätöksentekoa, jolla ei ole järjen ja talouden kanssa mitään tekemistä.
 
Vääryydellä ja viekkaudella on Jalasjärvi pantu polvilleen, mutta vääryydellä ja viekkaudella kurikkalaiset on ajettu sivustakatsojan rooliin omasta tulevaisuudestaan. Moni on jo nyt pettänyt vaalilupauksensa siitä, että jos liitoksia aiotaan, silloin pidetään neuvoa-antava kansanäänestys. Jos ja kun joko tänään tai myöhemmin äänestämme kuntaliitoksesta, nähdään, miten moni pettää lupauksensa lopullisesti. Pettäjällä on usein pettäjän kohtalo. Pettämällä kerta toisensa jälkeen lisää, yritetään juosta totuutta pakoon. Ja vaikka uudessa kunnassa olisi pettäjille uusia petettäviä, joskus se raja silläkin tiellä tulee vastaan, koska oikeus voittaa aina lopulta.
 
Jos koko Kurikan kaupunginvaltuusto, kaikki kaupunginvaltuutetut, äänestäisivät kuntaliitoksen puolesta, voi melkoisella varmuudella sanoa että varmasti yli puolet kurikkalaisista olisi petetty seisaalleen. Heillä ei olisi ollut silloin Kurikan valtuustossa edustajia koskien Kurikan historian vaikutuksiltaan isointa päätösesitystä. Minä ja me perussuomalaiset, jotka olemme alusta lähtien olleet kriittisiä Jalasjärvi-liitosta kohtaan ja jotka olemme huomanneet, ettei liitokselle ole kurikkalaisten näkökulmasta senkään vertaa järkiperusteita kuin aiemmin, emme äänestä kuntaliitoksen puolesta. Perussuomalaiset eivät petä kuntalaisia. Me emme ole kuitenkaan tehneet tästä asiasta ryhmäpäätöstä eli valtuutetuillamme on täysi vapaus äänestää, miten parhaaksi näkevät. Toivottavasti sama vapaus on myös muiden puolueiden valtuutetuilla.
 
Päättäjillä on toki viimekätinen valta ja harkintaa tulee aina olla, mutta mitä isompi ja peruuttamattomampi asia, sitä pienempi on mielestäni päättäjän moraalinen harkintavalta. Nykytilan muuttaminen pysyvästi on aina isompi asia kuin se, että tiedämme Jalasjärven liittyvän sitten Seinäjokeen, mikäli me äänestämme liitokselle ei eli vaikka päätöksemme on peruuttamaton kahdellakin tapaa, on liitoksen tekeminen kurikkalaisten kannalta isompi päätös kuin liitoksen tekemättä jättäminen ja se johtuu jo ihan siitä, että liitoksen seurauksena meillä olisi sitten lähes 8000 henkilöä enemmän päättämässä uuden kaupungin asioista ja veroja jouduttaisiin nostamaan merkittävästi.
 
Se vain on niin, että Kurikka on kuntalaisiaan varten, eikä meidän pidä tehdä peruuttamatonta kuntaliitosratkaisua tunteeseen ja spekulaatioon perustuen. Kurikan kannattaa jatkaa itsenäisenä niin pitkälle kuin mahdollista ja investoida sekä itä- että länsi-Kurikkaan. Näin me parhaiten hyödytämme nykyisiä kurikkalaisia pitäen veroprosentin samalla kilpailukykyisellä tasolla. Jalasjärvi-liitoksen jälkeen veroprosentiksi ennakoitu 20 on utopistisen alhainen johtuen Jalasjärven nykyisestä menotasosta ja JAKK-takaisinperintävelasta sekä historiallisesti tarkastellen raskaasti alimitoitetuista ennusteista tulevaisuuden investointitarpeiden osalta. Puhutaan ainakin viiden miljoonan vuotuisesta virhearviosta, mikä tarkoittaa jo ainakin 2 prosenttiyksikön virhearviota kunnallisverossa. Näin ollen voi todeta, että Jalasjärvi-liitos tarkoittaisi veroprosentin nousua Kurikan nykyisestä 19:sta 22:een varsin nopeasti. Tottakai muutama vuosi yritettäisiin alimitoitetuilla talousarvioilla kitkutella, mutta sitten edessä olisi totuuden hetki, ellei sitten omaisuutta eli osakkeita aleta myymään pois. Itsenäisenä Kurikkana veroprosenttimme ei lähivuosina ilman uusia valtionosuusleikkauksia tai totaalista lamaa nouse yli 20:n.

Lisäksi kuntalain kokonaisuudistukseen nyt suunnitteilla oleva ja sisältyvä uudenlainen alijäämänkattamisvelvoite kuntakonserneille lähivuosina tulisi olemaan Kurikka-Jalasjärvi -liitokselle kohtalokas, koska pelkona on ajautuminen silloin kriisikunnaksi. Omaisuutta ainakin jouduttaisiin realisoimaan. Yksin Kurikka ei siihen asemaan joudu.
 
Ja en tiedä, onko kukaan teistä saanut palautetta siitä, että lapsilisiä leikataan n. 8 eurolla kuukaudessa, mutta minä olen, vaikka vastustankin sitä, että lapsilisiä leikataan. Voitte vain arvata, mikä merkitys ihmisille on sillä, jos veroprosentti nousisi kolmella prosenttiyksiköllä, kun lapsilisäleikkauskin tuntuu monen kukkarossa ikävästi. Taloudellisen pakon sanelemana leikkauksia osa vielä toki ymmärtääkin, mutta ei vapaaehtoisesti. Kyse ei siis todellakaan ole mistään vähäpätöisestä seikasta. Kurikan ei kannata tehdä esitettyä kuntaliitosta, vaan kannattaa keskittyä oman kaupungin kehittämiseen nykyisillä kuntarajoilla, mutta yhteistyötä yli kuntarajojen tehden. Edellisestä kuntaliitoksestakaan ei ole kulunut kuin viisi vuotta. Nyt ei ole hötkyilyn aika. Esitän, että kaupunginhallituksen tekemää päätösesitystä eli kuntaliitosta ei hyväksytä, mutta jos asia halutaan jättää jostakin syystä pöydälle ja joku siis esittää pöydällepanoa, äänestän silloin pöydällepanon puolesta.

Vesa-Matti Saarakkala

Avainsanat: itsenäinen, kurikka