Kurikan Perussuomalaisten tiedotteet

Anna palautetta Kurikan terveyspalveluista

Tiistai 21.1.2014 - Kurikan PS

Kurikka aloitti vuonna 2008 peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:ssä, jonka päätöksenteosta vastaavat JIK:n johtokunta, tilaajalautakunta sekä yhtymäkokous. JIK:n jäsenkunnat rahoittavat tilaamansa terveyspalvelut ja palveluita on toistaiseksi ollut mahdollista tilata JIK:stä niin paljon kuin kunta itse haluaa, mikä onkin ollut hyvä asia. Tosin JIK:n alkuperäisenä pitemmän aikavälin tavoitteena JIK-kunnissa oli yhtenäinen palvelutaso ja ilmeisesti asukaslukukohtainen laskutus nykyisen suoriteperustaisen laskutuksen sijaan.

Käytännössä palveluiden tilaamisesta vastaa ensisijaisesti tilaajalautakunta, jossa Kurikalla on vain kolme jäsentä, mutta jäsenkunnilla on myös epäsuoraa vaikutusvaltaa tilauksiin, antaahan Kurikassakin kaupunginvaltuusto lopulta määrärahat JIK:lle.

On kuitenkin ilmeistä, että JIK:n aikana pääosa kunnallisista päättäjistä on joutunut syrjään terveyspalveluista päätettäessä. Se saattaa näkyä myös kuntalaisille. Ennenhän Kurikan sosiaali- ja terveyslautakunta esitti asiat suoraan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, ja esimerkiksi valtuustossa budjettia käsiteltäessä oli vielä suhteellisen helppo tehdä muutoksia terveyspalveluiden budjettiin. JIK:n aikana näin ei enää ole ollut.

Jotta me päättäjät voisimme saada kentältä tietoa siitä, miten terveyspalvelumme tänä päivänä käytännössä toimivat, pyydämmekin teitä kuntalaisia ottamaan meihin yhteyttä ja kertomaan hyvistä ja huonoista kokemuksista. Voitte myös antaa vinkkejä siitä, miten asian tilaa voitaisiin mielestänne parantaa, jos ja kun parannettavaa löytyy. On tärkeää, että varmistamme yhdessä teidän kuntalaisten kanssa, ettei JIK ala elämään ns. omaa elämäänsä. Lääkäripalvelut, vanhustenhoito, neuvola ja vuodeosasto ym. palvelut ovat mitä tärkeimpiä asioita ja mielestämme nyt, kun JIK:llä on ollut puolivuosikymmentä aikaa saada uusi systeemi pelaamaan, on tullut aika tarkastella palveluiden toimivuutta tarkemmin.

 

Ota yhteyttä:

kurikan.perussuomalaiset@gmail.com

tai

Vesa-Matti Saarakkala, 00102 Eduskunta

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

pj. Vesa-Matti Saarakkala

vpj. Erkki Riippi

siht. Esa Kallio

Jani Uusi-Kakkuri

Jorma Varpula

Kari Yli-Nikkola

Erno Terho

Hannu Sillanpää

Reijo Väätäinen

Outi Leijon

Jouni Vähämäki

Katri Riihimäki

Liisa Rajala

Avainsanat: kurikka, terveyspalvelu, kysely

Kurikan Perussuomalaisten ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 16.12.2013

Perjantai 17.1.2014 - Kurikan PS

 

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala

Kuten talousarvion perusteluosasta käy ilmi, Kurikan kaupungin vuoden 2014 talousarviota varjostavat Kataisen-Urpilaisen hallituksen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin raskaasti kohdentuvat satojen miljoonien eurojen leikkaukset. Samaan aikaan esimerkiksi kehitysapua ulkomaille on alati kasvatettu, niin että siihen käytetään jo n. 1000 miljoonaa euroa vuodessa valtion eli veronmaksajien varoja. On unohdettu periaate: Oma kansa ensin!

 

Euron loputtomalta tuntuva kriisi on lisännyt valtion vastuita ja riskejä samalla, kun vientimme on romahtanut osittain juuri euro-valuutan viennillemme haitallisesta ulkoisesta arvosta johtuen. Suomen solmimat kansainväliset sopimukset pakottavat julkisen sektorimme nälkäkuurille, ja myös Kurikassa ollaan eräänlaisena ajopuuna. Mantrat käyttötalouden säästötarpeista ja liitostarpeista ovat toisaalta alkaneet elää ihan omaa elämäänsä, vaikka Kurikalla on ainakin talousarvion toteutumisraportin ja myös tulevan talousarvion mukaan varaa investoida kohteisiin ja avustaa kohteita, jotka eivät varsinaisesti kuulu ainakaan lakisääteisiin kunnan peruspalveluihin. Muun muassa kylien viemäriverkostoja olemme tukemassa sopimamme avustussäännön nojalla vielä vuonna 2014 usealla miljoonalla eurolla. Lupauksesta pidetään toki kiinni. Mutta täytyy muistaa, että ne ovat kuluja, joita pääosalla Suomen muita kuntia ei ole, koska ei ole avustuksiakaan. Mutta viemäriavustus on kädenojennus kurikkalaisille, ja samalla toivotaan, että näin myös hillitään Kurikan muuttotappiota. Aikomuksena on myös rakentaa valtionteitä sekä liikenneturvallisuuden että vetovoiman nimissä. Siihen ei monellakaan kunnalla ole rahkeita. Perussuomaalisten mielestä tämä linja kuitenkin tarkoittaa sitä, ettei kuntaveroa voi harkitakaan samaan aikaan nostettavaksi, etenkin, kun sitä viime vuonna nostettiin. Tämä nolla-linja sai myös muiden puolueiden tuen Kurikassa.

 

Sen sijaan palvelusektoriimme kohdistuvat merkittävät leikkaukset eivät mielestämme tässä vaiheessa voi tulla kyseeseen, vaikka sellaisia on ns. taloustyöryhmässä väläytelty ja haluttukin. Tuossa työryhmässä ovat edustettuina ne puolueet, jotka ovat kunnallisvaalien jälkeen erilaisin teknisin sopimuksin jakaneet niin valtuuston kuin hallituksenkin puheenjohtajuudet. On oikein, että ne puolueet, jotka puheenjohtajuudet keskenään jakoivat, osallistuvat tällaisiin erikoisryhmiin. Perussuomalaiset vaikuttavat virallisten lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston kautta juuri sillä painoarvolla, joka vaaleissa ja niiden jälkeisissä neuvotteluissa on puolueelle annettu. Meillä on seitsemän valtuutettua 43:sta.

 

Puheenjohtaja, Suomen kunnat on siis yleisesti ottaen ajettu ahdinkoon, mikä lie maan hallituksen tarkoituskin erilaisten kuntaliitosten vauhdittamiseksi, kuten monet ovat epäilleet. On vaikea ymmärtää, miksi maaseudun kuntia ja pikkukaupunkeja syyllistetään valtionosuusriippuvuudesta, jos palvelut järjestetään yksikkökustannuksiltaan tehokkaasti eli mummo ja vaari hoidetaan Kurikassa halvemmalla kuin vaikka isommassa keskuksessa, jossa vielä ihmisten väliset terveyserotkin ovat suuremmat kuin meilläpäin. Syy terveyseroihin on etenkin tulonjaossa eli siinä kyse ei ole alueellisista, vaan sosiaalisista eroista ja ongelmista.

 

Vastuun Suomen taloustilanteesta kantavat ne tahot, jotka ovat hallinneet suomalaista politiikkaa 1990-luvun lamasta alkaen. Harjoitetun politiikan, jonka yleispiirteenä on ollut usko isännättömään rahaan, luonne on nyt paljastunut. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, mikä lisää eniten myös paljon puhuttuja terveyseroja.

 

Sote-uudistuksen varjolla yritetään ajaa läpi kuntaliitoksia tavoitteena tiivistää yhdyskuntarakennetta eli asutusta. Toisin sanoen siis käynnissä on yritys vauhdittaa maakunnan reuna-alueiden muuttovirtojen lisäämistä kohti maakuntakeskuksia tai suoraan etelään. Pitkällä tähtäimellä tällainen politiikka on omiaan jakamaan Suomea ja suomalaisia, millä voi olla arvaamattomat seuraukset mm. valtion yhtenäisyyden kannalta. Perussuomalaisten ryhmäpäätöksen perusteella me haluamme pitää Kurikan kuntaliitosten ulkopuolella. On syytä katsoa ensin se, mitä hallitus lopulta saa sote-uudistuksen osalta aikaan, jos saa mitään. Suurin ulkoinen paine liitoksiinhan on tullut juuri sote-uudistuksesta ja maan hallitukselta ainakin, mitä Kurikkaan tulee. Nyt tuo uudistus on esitetyssä muodossaan kaatumassa. Tietysti meillä on myös innokkaita kuntaliittäjiä kaupungin sisällä, mitä ei voi kuin ihmetellä. Kurikassa kannattaa seurata tarkasti, mitä perustuslakivaliokunta ja oikeusoppineet asiasta ovat tulevaisuudessa mieltä.

 

Kurikka pystyy nyt käsittelyssä olevan talousarvion pohjalta selviämään velvoitteistaan kohtuullisesti, mutta Perussuomalaisten valtuustoryhmä ihmettelee ja paheksuu erityisesti leikkauksia, joita Kurikka ja JIK esittävät JIK:n budjettiin vanhuspalveluihin. Tilinpäätökseen 2012 verrattuna kaupungin kiinteistöissä tapahtuvaa tehostettuun palveluasumiseen käytetään yli 200 000 euroa vähemmän ensi vuonna ja hoitovuorokausina tämä vähennys on siis n. 2500 vuorokautta. Samoin yli tuhannella vuorokaudella aiotaan vähentää ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavia asumispalveluita, vaikka samaan aikaan omien hoivayksiköiden hoitovuorokausia vähennetään yli 500:lla verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Kotipalveluiden kotikäyntejä ikäihmisille ollaan vähentämässä 2,5 % verrattuna tilinpäätökseen 2012. Tehostettua kotihoitoa aiotaan vetää alas n. 8 % tähän kuluvaan vuoteen verrattuna. Jopa vanhusten päivätoimintaa aiotaan vähentää. Ainoa, mitä lisätään on omaishoidon tuki, mutta vain n. 4 myönteisen tukipäätöksen verran! Kotisairaanhoito säilyy nykytasolla ja pienkoti Jurvan Mäntykoti. Milläköhän tämä yhtälö toimii ilman, että vanhuksemme kärsivät? Perussuomalaiset ei hyväksy esitettyä linjaa, koska listasin edellä kaikki ne hoito- ja hoivamuodot, joita Kurikan talousarvion ja JIK:n mukaan kuuluu vanhuspalveluihin ja tämän voi siis tarkistaa talousarvion sivulta 22. Tulemme tekemään asiaan kuuluvat määrärahan lisäysesitykset tähän kohtaan, koska Kurikan kaupunginvaltuusto on se taho, joka viime kädessä varmistaa, että kurikkalaisten tahto JIK:ssä kurikkalaisten palveluiden osalta toteutuu. Näistä vanhuspalveluiden pohjaesityksistä voidaan heti todeta, etteivät ne varmasti täytä kurikkalaisten tahtoa ja palvelutarvetta.

Kurikan Perussuomalaisten muutosesitykset talousarvioon kaupunginvaltuustossa 16.12.2013:

Talousarviokirjan sivu 22

ESITYS:

 

Lisätään lauseen ”Jatketaan palveluiden tasalaatuisuusperiaatteen toteuttamista” perään seuraava teksti: ”talousarvioesitykset ja -tavoitteet huomioiden, niin että jäsenkunnalla on kuitenkin mahdollisuus tilata JIK:ltä palveluita oman halunsa mukaan”. ESITYS HYVÄKSYTTIIN YKSIMIELISESTI.

 

(ILMAN LISÄYSTÄ ASIA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ KURIKAN PALVELUTASO MÄÄRITTYISI JATKOSSA ILMAJOEN JA ERITYISESTI JALASJÄRVEN PALVELUTASON MUKAAN.)

 

Talousarviokirjan sivu 22

Vanhuspalvelut

 

SEURAAVAT LISÄYSESITYKSET JOKAINEN ERIKSEEN:

 

Tilinpäätöksen 2012 perusteella tehostettuun palveluasumiseen kaupungin kiinteistöissä budjetoidaan 26 095 vuorokautta 23 578 vuorokauden sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 215 480, 37 euroa. (vuorokausihinta 85,61 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella asumispalveluiden ostoon ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, palvelusetelillä, hoitovuorokausia budjetoidaan 19 192 vuorokautta 17 948 vuorokauden sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 94 083,72 euroa. (vuorokausihinta 75,63 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella vanhusten hoivayksiöihin budjetoidaan 32 386 hoitovuorokautta 31 609 hoitovuorokauden sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 95 920,65 euroa. (vuorokausihinta 123,45 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Tilinpäätöksen 2012 perusteella kotipalvelun kotikäynteihin budjetoidaan 27 124 tuntia 26 450 tunnin sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 1414,84 euroa. (vuorokausihinta 50,38 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella tehostettuun kotihoitoon budjetoidaan 4876 tuntia 4500 tunnin sijaan jasiihen varataan lisämäärärahaa 1293,30 euroa (vuorokausihinta 82,55 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella vanhusten päivätoimintaan budjetoidaan 1528 käyntiä 1465 käynnin sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 4451 euroa. (Käynnin hinta 70,65 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

 

Talousarviokirjan sivut 25-27

Sivistystoimi

 

ESITYS: Talousarvioon palautetaan opiskelijaraha 45
000 euroa. (ESITYS HYVÄKSYTTIIN ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN.)

 

ESITYS: Kansalaisopiston määrärahaa lisätään 12 000 euroa eli määräraha pidetään vuoden 2013 tasolla. (ESITYS HÄVISI ÄÄNESTYKSESSÄ.)

 

ESITYS KIRJAUKSEKSI TAVOITTEISIIN: Kouluverkkoa ja lukioverkkoa ei supisteta 2014. (ESITYS HYVÄKSYTTIIN ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN.)

 

ESITYS: Tuiskulan ja Sänttin koulut jatkavat kolmiopettajaisina kouluina vuonna 2014 ja siihen varataan lisämäärärahaa 50 000 euroa. (Asiasta ei ollut kerrottu kaupunginhallitukselle, eikä asiasta ollut selkeää päätöstä myöskään sivistyslautakunnan pöytäkirjassa 4.9.2013, jolloin sivistyslautakunta päätti säästöesityksistään kaupunginhallitukselle, joka taas päätti talousarviosta omasta puolestaan 25.11.2013.) (ESITYS HYVÄKSYTTIIN ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN.)

 

INVESTOINTIESITYS. Jyllintaipaleen alikulun suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2014 Ruuskasentien kohdassa 400 000 euron lisämääräraha. (ESITYS HÄVISI ÄÄNESTYKSESSÄ JA SEN SEURAUKSENA VALTUUSTO BUDJETOI ALIKULUN SUUNNITTELUUN VUODELLE 2014 20 000 euroa ja RAKENTAMINEN TAPAHTUU TALOUSARVIOSUUNNITELMAN MUKAAN 2015.)

(Lisätietona talousarviokäsittelyn osalta kerrotaakoon, että Perussuomalaisten esityksestä lasten kotihoidontuen kuntalisää ei lakkautettu, kun kaupunginhallitus käsitteli asiaa talousarviokokouksessaan 25.11.2013 http://kurikka.fi/ktweb/)