Kurikan Perussuomalaisten tiedotteet

Valtuustoaloite yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi

Torstai 28.5.2015 klo 14:30

Valtuustoaloite yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi

Jalasjärven kunta liittyy Kurikan kaupunkiin 1.1.2016 lukien. Samalla voimaan astuu uuden Kurikan kaupungin henkilöstöä koskeva lakiin perustuva viiden vuoden irtisanomissuoja, jonka aikana henkilöstön määrän sopeuttaminen on huomattavasti hankalampaa kuin ennen irtisanomissuojan voimaanastumista.

 

Kuntatyönantajien 17.12.2014 julkaiseman tiedon mukaan yhteistoimintaneuvotteluita kuntakentällä säästötoimenpiteitä koskien on vuonna 2014 käyty 92 kpl. Tänä vuonna niitä ennakoidaan käytävän ainakin 58 kunnassa tai kuntayhtymässä. Yhteistoimintaneuvottelut johtivat vuonna 2014 lomautuksiin 29 kunnassa tai kuntayhtymässä ja taloudellisin perustein tapahtuvaan irtisanomiseen 30 kunnassa tai kuntayhtymässä. Yt-menettelyjen piirissä oli vuonna 2014 lähes puolet kunta-alan henkilöstöstä.

 

Uuden Kurikan talous on liitossopimuksen mukaisesti suunniteltu rahoitettavaksi tuloverojen osalta 20 prosentin kunnallisella tuloveroprosentilla. Vuosittainen investointiraja on asetettu sopimuksessa kuuteen miljoonaan euroon, mutta raja ei koske kunnallisia tytäryhtiöitä, vaikka uudessa kuntalaissa alijäämän kattamisvelvoite koskee kuntakonsernia kokonaisuudessaan. Liitoksen myötä Kurikan lainakanta kasvaa merkittävästi ja myös lainojen takaisinmaksu tuo ennen kokemattomia paineita Kurikan talouteen. Kuntatalouteen tulee kohdistumaan myös todennäköisesti entisten säästöjen lisäksi uusia säästötoimenpiteitä valtiovallan taholta.

 

Mikäli kuntalaisille kuntaliitossopimuksessa annetuista keskeisistä lupauksista halutaan pitää kiinni, tarkoittaa se käytännössä sitä, että Kurikan päättäjien ja hallinnon on velvollisuus yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa käydä läpi mahdollisuudet supistaa kunnan henkilöstömäärää. On oletettavaa, että ainakin hallinnosta voidaan kuntaliitoksen myötä säästää henkilöstömenoissa, koska kaikille työntekijöille ei välttämättä löydy tehtävää. Luonnollisesti asiassa olisi tehtävä yhteistyötä nykyisen Jalasjärven kunnan kanssa, joka sekään ei käsityksemme mukaan voi ummistaa silmiään nyt muodostuvalta tilanteelta.

 

Me allekirjoittaneet Kurikan kaupungin kaupunginvaltuutetut esitämmekin, että Kurikan kaupunki ensitilassa käynnistää henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut yhteistyössä Jalasjärven kunnan kanssa, jonka toivomme omalta osaltaan myös käynnistävän vastaavan prosessin.

Avainsanat: valtuustoaloite, kuntaliitos, kurikka, jallasjärvi

Vesa-Matti Saarakkala jatkaa Kurikan Perussuomalaisten johdossa

Tiistai 4.11.2014

Vesa-Matti Saarakkala jatkaa Kurikan Perussuomalaisten johdossa

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Vesa-Matti Saarakkala on valittu Kurikan Perussuomalaisten syyskokouksessa jatkamaan Kurikan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana.

Valinta oli yksimielinen.

Yhdistyksen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi niin ikään ilman äänestyksiä Erkki Riippi, Esa Kallio, Jani Uusi-Kakkuri, Jorma Varpula, Outi Leijon ja Leena Saarakkala.

Itsenäisen Kurikan puolesta

Tiistai 29.4.2014 - Vesa-Matti Saarakkala

Itsenäisen Kurikan puolesta 28.4.2014
 
Kuntaliitoksia on mahdollista harkita tehtäväksi taloudellisista, strategisista tai pakottavista syistä.
 
Kurikan talous on valtiovarainministeriön vuonna 2012 julkaiseman arvion mukaan Etelä-Pohjanmaan kunnista vahvin. Toisin sanoen, Kurikka ei siis voi taloudellisesti vahvistua tekemällä kuntaliitoksia, etenkään silloin, jos kaupunkiin liittyvä kunta on erityisen vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan johtuen kriisikunta.
 
Me kaikki tiedämme, että Jalasjärvi on todennäköisesti ihan hyvä paikkakunta asua ja elää ja se on kelpo yhteistyökumppani Kurikalle. Kanta-Kurikan näkökulmasta Jalasjärven sijaintikin on varsin hyvä, Jurvan päästä tarkasteltuna ei enää niinkään. Jalasjärvisissä ei siis ole mitään vikaa. Me kaikki tiedämme, että Jalasjärvi on kärsinyt vääryyttä JAKK-tukien takaisinperintäpäätöksen seurauksena, joka päätös on valitettavasti pidetty voimassa aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Ensisijainen taho, joka takaisinperinnän voisi nyt peruuttaa, on opetusministeriö ja opetusministeri Krista Kiuru. Joka tapauksessa maan hallitus on siis se taho, jolla olisi ollut avaimet käsissään muuttaa Jalasjärven kohtalo, vaan ei ole tähän päivään mennessä halunnut muuttaa, vaikka perusteltuja vaatimuksia on esitetty.
 
Tässä todellisuudessa jalasjärviset ja me kurikkalaiset nyt päätöksiä teemme. On aivan selvä asia, että näillä talousluvuilla Jalasjärven kannattaa liittyä Kurikkaan, mikäli asiaa tarkastelisi jalasjärvisten näkökulmasta. Heidän veroprosenttinsa laskisi, he liittyisivät Etelä-Pohjanmaan vauraimpaan kaupunkiin ja ovat jo valmiiksi samassa peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä. Yhteistyötä kaupunkimme ja Jalasjärven kunnan välillä on mittavasti. Jalasjärven kannalta synkkä talousahdinko voitaisiin ratkaista nostamalla uuden Kurikan veroprosenttia ja ehkä myymällä tuottavia osakkeitamme. Ei ole ihme, että olen itsekin saanut Jalasjärveltä muutaman yhteydenoton, jossa on toivottu minun kannattavan liitosta. Joillakin on ollut jopa vaativa äänensävy tyyliin ”olisi oman tulevaisuutesi kannalta parempi, että olisit liitoksen kannalla”.
 
Tästä huolimatta Jalasjärvelläkin on kahta ilmaa siitä, riittääkö edes Kurikan kantokyky, ja millainen tulevaisuus olisi edessään pikkukaupungilla, jonka asukkaat kummassakaan kunnassa eivät ole saaneet edes kansanäänestää liitoksesta ja jossa olisi liitoksen jälkeen kolme keskustaajamaa, etäisyys linnuntietä on lähes 90 kilometriä laidasta laitaan, Pohjanmaan maakunnan rajalta Pirkanmaan rajalle. Haastava kokonaisuus, vaikka asiaa miten pyörittelisi.
 
Kurikan kaupunginvaltuustossa, kurikkalaisten valtuuttamina, meidän tehtävämme on arvioida, mikä on kurikkalaisten etujen kannalta paras ratkaisu ja toimia sitten sen mukaan. Kurikkalaisten näkökulmasta tarkasteltuna Jalasjärven liittyminen Kurikkaan ei ole taloudellisesti järkevä päätös. Täällä mahdollisen liitoksen hyödyiksi on esitetty lähinnä vaikutusvallan lisääntymistä, kun asukasmäärä olisi isompi. On totta, että esimerkiksi JIK:ssä Kurikan vaikutusvalta tietenkin lisääntyisi, mutta en näe erityistä syytä sille, miksi meidän täytyisi lisätä kurikkalaisten kannalta taloudellisesti näin epäedullisella päätöksellä vaikutusvaltaamme, kun me voimme aivan hyvässä hengessä toimia itsenäisyyttään vaalivan Ilmajoen kunnan kanssa JIK:ssä. Tähän astihan JIK:iä on kehuttu lähes maasta taivaaseen, joten luulisi asioiden ja päätöksenteon hoituvan ilman kuntaliitostakin.
 
Ja jos Jalasjärvi liittyy tai liitetään Seinäjokeen, JIK jatkaa aivan samaan tapaan kuin se jatkaisi Jalasjärven liittyessä Kurikkaan. Mitä tulee valtakunnalliseen sote-ratkaisuun, joka perustuu Kurikankin osalta isoon erityisvastuualueeseen, jonka osana Etelä-Pohjanmaakin on verrattain pieni tekijä, se ei nykyisen Kurikan palvelurakenteeseen vaikuta, onko meillä 14 000 vai 22 000 asukasta. Jos palvelut ovat säilyäkseen, ne säilyvät, teimmepä kuntaliitoksen tai emme. Nykyinen maan hallitus, olipa johdossa sitten Katainen tai Vapaavuori, ei asiaa pysty enää käytännössä sanelemaan, vaan esimerkiksi nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta ovat kantoineen ratkaisevissa asemissa, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa korkeintaan 11 kuukautta.
 
Me opposition kansanedustajat kovalla vaivalla ja väännöllä saimme maan hallituksen luopumaan aiemmasta sote-ratkaisuesityksestään, jossa oli tarkoitus luoda isäntä- ja renkikuntia perustuen kunnille luotavaan 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteeseen. Kun hallituksen sote-ratkaisu ei ollut vielä kaatunut, silloin kehuttiin, miten Kurikka tarvitsisi yli 20 000 asukasta säilyäkseen itsenäisenä. Minä perustuslakivaliokunnan jäsenenä olin koko ajan kartalla siitä, että tämä silloin aiottu sote-ratkaisu todetaan viimeistään perustuslakivaliokunnassa perustuslainvastaiseksi, mutta sitä viestiä eivät halunneet tietyt tahot, kaupunkimme johto etunenässä, uskoa, koska se ei sopinut tähän kuntaliitoskuvioon. Sanottiin, että Kurikka tekee ratkaisunsa sen perusteella, mitä hallitus on ilmoittanut esittävänsä. Nyt 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoite itsenäisen kunnan edellytyksenä on poistettu, mutta kyllähän sen jo arvasi, että seuraavaksi Kurikassa samat tahot, jotka vetosivat nyt kaatuneeseen 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteeseen, keksivät jonkin uuden perustelun kuntaliitokselle. Nyt sanotaan, että suurempi on joka tapauksessa aina parempi. Mutta se väittämä perustuu nyt täysin spekulaatiolle. Näin siis yksinkertaistetaan valintatilannetta, eikä perustetakaan näkemyksiä enää edes sille, mikä mahdollisesti on valtakunnan tason päättäjien enemmistön kanta palvelurakenteesta.
 
Täytyy myös muistaa se, että mikäli valtakunnan tasolla jotakin ikäviä päätöksiä joskus mahdollisesti tapahtuu, ei Kurikka silloin olisi yksin, vaikka ei nyt tekisikään Jalasjärvi-liitosta. Jatkammehan me Ilmajoen kanssa samassa terveysyhtymässäkin eikä esimerkiksi Ilmajoki ole tällä hetkellä edes pohtimassa kuntaliitosta. Käsittääkseni Ilmajoki jatkaa itsenäisenä niin kauan kuin mahdollista ja miettii vain sitten liitosta, jos on pakko tai sille on jokin konkreettinen kannustin esimerkiksi palvelurakenteeseen liittyvän valtakunnallisen linjauksen takia. Miksi me Kurikassa emme tekisi samoin?
 
Joulukuussa Kurikan kaupunginhallitus perussuomalaisia lukuun ottamatta esitti valtiolle, että Kurikka ryhtyisi Jalasjärven kanssa erityiseen kuntajakoselvitykseen, jonka seurauksena Jalasjärvi olisi siis voitulain nojalla pakkoliittää vastoin Kurikan valtuustonkin tahtoa Kurikkaan. Niin hurja into eräillä on ollut saada tämä kuntaliitos aikaiseksi, ettei väliä vaikka valtuustoltakin vietäisiin viimekätinen valta päättää. Tämä peli, jota siis ajoivat Kurikassa keskusta, kokoomus ja Sdp, ei onneksi onnistunut, koska valtiovalta ohjasi tuolloin Jalasjärven tekemään erityisen kuntajakoselvityksen Seinäjoen kanssa, mikä erityinen kuntajakoselvitys sinänsä on huono asia ja väärä päätös valtiovallalta.
 
Sen jälkeen helmikuun alussa tässä samaisessa valtuustossa tyrmättiin sitten viime elokuussa muutamassa päivässä lähes tuhannen kurikkalaisen allekirjoittama aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseksi tästä kuntaliitoksesta, koska piti kuulemma järjestää kattavampi ja kevyemmin hallinnoitavampi kuntalaiskysely ja päätösvalta piti säilyttää valtuustolla. Kuulostaa aika erikoiselta äsken kertomaani taustaa vasten, kun todellisuudessa siis ei ollut kaupunginhallituksen mielestä väliä, onko valtuustolla viimekätistä päätösvaltaa. No, me kaikki tiedämme, että tuo kyselykin oli täysi farssi eli kuka tahansa ja mistä tahansa on tuohon nettikyselyyn voinut vastata. Näin kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen ja häntä uskova valtuuston enemmistö sai tahtonsa läpi. Osa ei ehkä välittänyt koko asiasta, mutta luulisi edes joillakin nyt silmät auenneen. Tuskin kaikki juonessa mukana olivat. Kaupunginjohtajamme ainut motiivi tämän kuntaliitosasian ympärillä tapahtuneessa valmistelussa on ollut saada aikaan kuntaliitos ja päästä tekemään näin eräänlaista historiaa.
 
Jo pelkässä toimintatavassa on siis kylliksi syytä vastustaa esitystä, jolla verrattain hyvinvoiva ja muihin alueen kuntiin verrattuna taloudellisesti vahvan kaupungin tulevaisuus aiotaan kuntalaisia kuulematta vaarantaa perustuen haihattelulle suuruuden ekonomiasta ja sille, että kuntaliitos toisi tullessaan jotakin sellaista hyvää, jota vain tällä hetkellä ei pystytä näkemään ja hahmottamaan. Konkretia puuttuu. Tällainen jos mikä, on täysin tunteisiin perustuvaa päätöksentekoa, jolla ei ole järjen ja talouden kanssa mitään tekemistä.
 
Vääryydellä ja viekkaudella on Jalasjärvi pantu polvilleen, mutta vääryydellä ja viekkaudella kurikkalaiset on ajettu sivustakatsojan rooliin omasta tulevaisuudestaan. Moni on jo nyt pettänyt vaalilupauksensa siitä, että jos liitoksia aiotaan, silloin pidetään neuvoa-antava kansanäänestys. Jos ja kun joko tänään tai myöhemmin äänestämme kuntaliitoksesta, nähdään, miten moni pettää lupauksensa lopullisesti. Pettäjällä on usein pettäjän kohtalo. Pettämällä kerta toisensa jälkeen lisää, yritetään juosta totuutta pakoon. Ja vaikka uudessa kunnassa olisi pettäjille uusia petettäviä, joskus se raja silläkin tiellä tulee vastaan, koska oikeus voittaa aina lopulta.
 
Jos koko Kurikan kaupunginvaltuusto, kaikki kaupunginvaltuutetut, äänestäisivät kuntaliitoksen puolesta, voi melkoisella varmuudella sanoa että varmasti yli puolet kurikkalaisista olisi petetty seisaalleen. Heillä ei olisi ollut silloin Kurikan valtuustossa edustajia koskien Kurikan historian vaikutuksiltaan isointa päätösesitystä. Minä ja me perussuomalaiset, jotka olemme alusta lähtien olleet kriittisiä Jalasjärvi-liitosta kohtaan ja jotka olemme huomanneet, ettei liitokselle ole kurikkalaisten näkökulmasta senkään vertaa järkiperusteita kuin aiemmin, emme äänestä kuntaliitoksen puolesta. Perussuomalaiset eivät petä kuntalaisia. Me emme ole kuitenkaan tehneet tästä asiasta ryhmäpäätöstä eli valtuutetuillamme on täysi vapaus äänestää, miten parhaaksi näkevät. Toivottavasti sama vapaus on myös muiden puolueiden valtuutetuilla.
 
Päättäjillä on toki viimekätinen valta ja harkintaa tulee aina olla, mutta mitä isompi ja peruuttamattomampi asia, sitä pienempi on mielestäni päättäjän moraalinen harkintavalta. Nykytilan muuttaminen pysyvästi on aina isompi asia kuin se, että tiedämme Jalasjärven liittyvän sitten Seinäjokeen, mikäli me äänestämme liitokselle ei eli vaikka päätöksemme on peruuttamaton kahdellakin tapaa, on liitoksen tekeminen kurikkalaisten kannalta isompi päätös kuin liitoksen tekemättä jättäminen ja se johtuu jo ihan siitä, että liitoksen seurauksena meillä olisi sitten lähes 8000 henkilöä enemmän päättämässä uuden kaupungin asioista ja veroja jouduttaisiin nostamaan merkittävästi.
 
Se vain on niin, että Kurikka on kuntalaisiaan varten, eikä meidän pidä tehdä peruuttamatonta kuntaliitosratkaisua tunteeseen ja spekulaatioon perustuen. Kurikan kannattaa jatkaa itsenäisenä niin pitkälle kuin mahdollista ja investoida sekä itä- että länsi-Kurikkaan. Näin me parhaiten hyödytämme nykyisiä kurikkalaisia pitäen veroprosentin samalla kilpailukykyisellä tasolla. Jalasjärvi-liitoksen jälkeen veroprosentiksi ennakoitu 20 on utopistisen alhainen johtuen Jalasjärven nykyisestä menotasosta ja JAKK-takaisinperintävelasta sekä historiallisesti tarkastellen raskaasti alimitoitetuista ennusteista tulevaisuuden investointitarpeiden osalta. Puhutaan ainakin viiden miljoonan vuotuisesta virhearviosta, mikä tarkoittaa jo ainakin 2 prosenttiyksikön virhearviota kunnallisverossa. Näin ollen voi todeta, että Jalasjärvi-liitos tarkoittaisi veroprosentin nousua Kurikan nykyisestä 19:sta 22:een varsin nopeasti. Tottakai muutama vuosi yritettäisiin alimitoitetuilla talousarvioilla kitkutella, mutta sitten edessä olisi totuuden hetki, ellei sitten omaisuutta eli osakkeita aleta myymään pois. Itsenäisenä Kurikkana veroprosenttimme ei lähivuosina ilman uusia valtionosuusleikkauksia tai totaalista lamaa nouse yli 20:n.

Lisäksi kuntalain kokonaisuudistukseen nyt suunnitteilla oleva ja sisältyvä uudenlainen alijäämänkattamisvelvoite kuntakonserneille lähivuosina tulisi olemaan Kurikka-Jalasjärvi -liitokselle kohtalokas, koska pelkona on ajautuminen silloin kriisikunnaksi. Omaisuutta ainakin jouduttaisiin realisoimaan. Yksin Kurikka ei siihen asemaan joudu.
 
Ja en tiedä, onko kukaan teistä saanut palautetta siitä, että lapsilisiä leikataan n. 8 eurolla kuukaudessa, mutta minä olen, vaikka vastustankin sitä, että lapsilisiä leikataan. Voitte vain arvata, mikä merkitys ihmisille on sillä, jos veroprosentti nousisi kolmella prosenttiyksiköllä, kun lapsilisäleikkauskin tuntuu monen kukkarossa ikävästi. Taloudellisen pakon sanelemana leikkauksia osa vielä toki ymmärtääkin, mutta ei vapaaehtoisesti. Kyse ei siis todellakaan ole mistään vähäpätöisestä seikasta. Kurikan ei kannata tehdä esitettyä kuntaliitosta, vaan kannattaa keskittyä oman kaupungin kehittämiseen nykyisillä kuntarajoilla, mutta yhteistyötä yli kuntarajojen tehden. Edellisestä kuntaliitoksestakaan ei ole kulunut kuin viisi vuotta. Nyt ei ole hötkyilyn aika. Esitän, että kaupunginhallituksen tekemää päätösesitystä eli kuntaliitosta ei hyväksytä, mutta jos asia halutaan jättää jostakin syystä pöydälle ja joku siis esittää pöydällepanoa, äänestän silloin pöydällepanon puolesta.

Vesa-Matti Saarakkala

Avainsanat: itsenäinen, kurikka

Neuvoa-antava kansanäänestys kuntaliitoksesta

Lauantai 8.2.2014 - Vesa-Matti Saarakkala

Neuvoa-antava kansanäänestys kuntaliitoksesta

Kurikassa kerättiin syksyllä 2013 aloite neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi Kurikassa Kurikan ja Jalasjärven mahdollisesta kuntaliitoksesta. Aloitteen allekirjoitti 890 äänioikeutettua kurikkalaista n. 16 tunnissa. Näin ollen aloite sai taakseen kuntalain vaatimat vähintään 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista, jolloin valtuuston on käsiteltävä asia viipymättä. Aloite jätettiin valtuuston kokouksessa 25.11.2013, kun kuntaliitoskeskustelut toden teolla käynnistyivät. Valtuusto päättää nyt maanantaina 10.2.2014, järjestetäänkö äänestys.

Yle kysyi kunnallisvaalien 2012 alla vaalikoneessaan ehdokkaiden kantaa kansanäänestyksen järjestämiseen. Kurikan 43 valtuutetusta vaalikoneeseen vastasi 25. Yksi vaalikoneen väite oli seuraava: ”Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.” Vastausvaihtoehdot olivat: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei osaa sanoa, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä.

Täysin samaa mieltä väittämästä ovat: Esa Kallio (ps), Arja Kananoja (kesk), Mauri Kananoja (kesk), Pekka Koskinen (kok), Eija Marttila (kesk), Juha Mikkilä (kesk), Pauliina Niemi (kok), Veli-Matti Penttilä (kok), Erkki Riippi (ps), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Mikko Säntti (kok) ja Jani Uusi-Kakkuri (ps).

Jokseenkin samaa mieltä ovat: Rami Ala-Nisula (kesk), Minna Leppinen (kok), Kirsti Lähdesmäki (sd) Matti Ollila (kesk) ja Margit Parkkamäki (sd).
 
Ei osaa sanoa: Jukka Ala-Luopa (kesk) ja Raija Hakola (kesk).

Jokseenkin eri mieltä ovat: Anna-Liisa Myllymäki (kok), Voitto Parkkonen (sd), Eeva Perttula (kok), Mikko Peräaho (kd), Anne Vuori (kesk).

Täysin eri mieltä on: Olli Kangas (kesk).

Kaupunginhallituksen enemmistö esittää nyt äänin 8-3 valtuustolle, että kansanäänestystä ei järjestettäisikään. Tätä kantaa kaupunginhallitukselle esitti määräaikainen kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen, joka oli käynyt asiasta Kuntaliiton kanssa viestienvaihtoa, tiedustellen kaupunginhallituksen enemmistön tuella vaihtoehtoa kansanäänestykselle kuntalaisten kuulemiseksi. Sellaiseksi hän tarjosi internetissä toteutettavaa kuntalaiskyselyä. Toisin kuin kansanäänestyksessä, jossa vastausvaihtoehdot siihen, tulisiko Kurikan valtuuston hyväksyä Jalasjärven liittyminen Kurikkaan, ovat: ”Kyllä”, ”Ei” tai ”Ei osaa sanoa”, kuntalaiskyselyssä saatetaan kysyä monenlaisia kysymyksiä, ja näin johdatella vastaajaa. Kysymyksenasettelulla ja vastausvaihtoehtojen kirjolla voidaan asiassa pelata niin, että saadaan vastauksissa aikaan esimerkiksi suurella todennäköisyydellä niin suuri hajonta, ettei vastauksista voida tehdä mitään selkeitä johtopäätöksiä. Myöskään kyselyn luotettavuus ei ole välttämättä samaa tasoa kuin virallisten ja laaja-alaisten vaalilautakuntien laskiessa kansanäänestyksessä annetut äänet.

Kuntaliitto ei ole ottanut kantaa kansanäänestystä vastaan tai kuntalaiskyselyn puolesta, vaan vastannut vain Tyrväisen kysymyksiin, mitä muita vaihtoehtoja kuin kansanäänestys kuntalaisten kuulemiseksi on. Näin ollen Kuntaliiton selän taakse on turha mennä. Ihmettelen, että kaupunginhallituksen enemmistön mielestä kuntalaiset kelpaavat kyllä äänestämään heitä valtuutetuiksi, mutta eivät muka osaisi vastata kuntaliitoskansanäänestyksessä: Kyllä, Ei tai Ei osaa sanoa.

Korostan, että Kurikalla ei ole taloudellista eikä lainsäädännöllistä pakkoa tehdä kuntaliitosta, eikä Jalasjärvi päätä puolestamme. Me emme ole Jalasjärven osapuolena valtioneuvoston määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä, toisin kuin Seinäjoki, joka on siis ainoa kunta, johon Jalasjärvi voidaan pakottaa valtion taholta liittymään. Kurikkalaiset voivat itsenäisesti päättää, tehdäänkö kuntaliitos vai ei. Asiaan liittyvää sote-lainsäädäntöä ei ole olemassa eikä myöskään laillista vaatimusta 20 000 asukkaan väestöpohjasta. Kunta- ja sote-uudistukset ovat pahasti kesken ja voivat muuttua vielä moneen kertaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta lopulta punnitsee hallituksen tulevien esitysten perustuslainmukaisuuden. Sote-uudistuksen lopullinen sisältö tiedetään aikaisintaan ensi kesänä. Sote-uudistuksen väestöpohjavelvoitteissa ja isäntäkuntamallissa on laajalla rintamalla asiantuntijoiden toimesta ennustettu olevan pahoja perustuslaillisia ongelmia. Siksi Kurikan kannattaisikin nyt pidättäytyä kuntaliitoksista. Muualla Suomessa odotetaan nyt rauhassa, mutta Kurikassa hosutaan suorastaan hulluna asian kanssa Jalasjärven kriisikunta-asemasta ja aikataulusta johtuen. Kuntaliitoksessa on aina kyse peruuttamattomasta valinnasta.

 

Vesa-Matti Saarakkala

kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (ps)

perustuslakivaliokunnan jäsen

Avainsanat: kurikka, kansanäänestys

Anna palautetta Kurikan terveyspalveluista

Tiistai 21.1.2014 - Kurikan PS

Kurikka aloitti vuonna 2008 peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:ssä, jonka päätöksenteosta vastaavat JIK:n johtokunta, tilaajalautakunta sekä yhtymäkokous. JIK:n jäsenkunnat rahoittavat tilaamansa terveyspalvelut ja palveluita on toistaiseksi ollut mahdollista tilata JIK:stä niin paljon kuin kunta itse haluaa, mikä onkin ollut hyvä asia. Tosin JIK:n alkuperäisenä pitemmän aikavälin tavoitteena JIK-kunnissa oli yhtenäinen palvelutaso ja ilmeisesti asukaslukukohtainen laskutus nykyisen suoriteperustaisen laskutuksen sijaan.

Käytännössä palveluiden tilaamisesta vastaa ensisijaisesti tilaajalautakunta, jossa Kurikalla on vain kolme jäsentä, mutta jäsenkunnilla on myös epäsuoraa vaikutusvaltaa tilauksiin, antaahan Kurikassakin kaupunginvaltuusto lopulta määrärahat JIK:lle.

On kuitenkin ilmeistä, että JIK:n aikana pääosa kunnallisista päättäjistä on joutunut syrjään terveyspalveluista päätettäessä. Se saattaa näkyä myös kuntalaisille. Ennenhän Kurikan sosiaali- ja terveyslautakunta esitti asiat suoraan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, ja esimerkiksi valtuustossa budjettia käsiteltäessä oli vielä suhteellisen helppo tehdä muutoksia terveyspalveluiden budjettiin. JIK:n aikana näin ei enää ole ollut.

Jotta me päättäjät voisimme saada kentältä tietoa siitä, miten terveyspalvelumme tänä päivänä käytännössä toimivat, pyydämmekin teitä kuntalaisia ottamaan meihin yhteyttä ja kertomaan hyvistä ja huonoista kokemuksista. Voitte myös antaa vinkkejä siitä, miten asian tilaa voitaisiin mielestänne parantaa, jos ja kun parannettavaa löytyy. On tärkeää, että varmistamme yhdessä teidän kuntalaisten kanssa, ettei JIK ala elämään ns. omaa elämäänsä. Lääkäripalvelut, vanhustenhoito, neuvola ja vuodeosasto ym. palvelut ovat mitä tärkeimpiä asioita ja mielestämme nyt, kun JIK:llä on ollut puolivuosikymmentä aikaa saada uusi systeemi pelaamaan, on tullut aika tarkastella palveluiden toimivuutta tarkemmin.

 

Ota yhteyttä:

kurikan.perussuomalaiset@gmail.com

tai

Vesa-Matti Saarakkala, 00102 Eduskunta

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

pj. Vesa-Matti Saarakkala

vpj. Erkki Riippi

siht. Esa Kallio

Jani Uusi-Kakkuri

Jorma Varpula

Kari Yli-Nikkola

Erno Terho

Hannu Sillanpää

Reijo Väätäinen

Outi Leijon

Jouni Vähämäki

Katri Riihimäki

Liisa Rajala

Avainsanat: kurikka, terveyspalvelu, kysely

Kurikan Perussuomalaisten ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 16.12.2013

Perjantai 17.1.2014 - Kurikan PS

 

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala

Kuten talousarvion perusteluosasta käy ilmi, Kurikan kaupungin vuoden 2014 talousarviota varjostavat Kataisen-Urpilaisen hallituksen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin raskaasti kohdentuvat satojen miljoonien eurojen leikkaukset. Samaan aikaan esimerkiksi kehitysapua ulkomaille on alati kasvatettu, niin että siihen käytetään jo n. 1000 miljoonaa euroa vuodessa valtion eli veronmaksajien varoja. On unohdettu periaate: Oma kansa ensin!

 

Euron loputtomalta tuntuva kriisi on lisännyt valtion vastuita ja riskejä samalla, kun vientimme on romahtanut osittain juuri euro-valuutan viennillemme haitallisesta ulkoisesta arvosta johtuen. Suomen solmimat kansainväliset sopimukset pakottavat julkisen sektorimme nälkäkuurille, ja myös Kurikassa ollaan eräänlaisena ajopuuna. Mantrat käyttötalouden säästötarpeista ja liitostarpeista ovat toisaalta alkaneet elää ihan omaa elämäänsä, vaikka Kurikalla on ainakin talousarvion toteutumisraportin ja myös tulevan talousarvion mukaan varaa investoida kohteisiin ja avustaa kohteita, jotka eivät varsinaisesti kuulu ainakaan lakisääteisiin kunnan peruspalveluihin. Muun muassa kylien viemäriverkostoja olemme tukemassa sopimamme avustussäännön nojalla vielä vuonna 2014 usealla miljoonalla eurolla. Lupauksesta pidetään toki kiinni. Mutta täytyy muistaa, että ne ovat kuluja, joita pääosalla Suomen muita kuntia ei ole, koska ei ole avustuksiakaan. Mutta viemäriavustus on kädenojennus kurikkalaisille, ja samalla toivotaan, että näin myös hillitään Kurikan muuttotappiota. Aikomuksena on myös rakentaa valtionteitä sekä liikenneturvallisuuden että vetovoiman nimissä. Siihen ei monellakaan kunnalla ole rahkeita. Perussuomaalisten mielestä tämä linja kuitenkin tarkoittaa sitä, ettei kuntaveroa voi harkitakaan samaan aikaan nostettavaksi, etenkin, kun sitä viime vuonna nostettiin. Tämä nolla-linja sai myös muiden puolueiden tuen Kurikassa.

 

Sen sijaan palvelusektoriimme kohdistuvat merkittävät leikkaukset eivät mielestämme tässä vaiheessa voi tulla kyseeseen, vaikka sellaisia on ns. taloustyöryhmässä väläytelty ja haluttukin. Tuossa työryhmässä ovat edustettuina ne puolueet, jotka ovat kunnallisvaalien jälkeen erilaisin teknisin sopimuksin jakaneet niin valtuuston kuin hallituksenkin puheenjohtajuudet. On oikein, että ne puolueet, jotka puheenjohtajuudet keskenään jakoivat, osallistuvat tällaisiin erikoisryhmiin. Perussuomalaiset vaikuttavat virallisten lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston kautta juuri sillä painoarvolla, joka vaaleissa ja niiden jälkeisissä neuvotteluissa on puolueelle annettu. Meillä on seitsemän valtuutettua 43:sta.

 

Puheenjohtaja, Suomen kunnat on siis yleisesti ottaen ajettu ahdinkoon, mikä lie maan hallituksen tarkoituskin erilaisten kuntaliitosten vauhdittamiseksi, kuten monet ovat epäilleet. On vaikea ymmärtää, miksi maaseudun kuntia ja pikkukaupunkeja syyllistetään valtionosuusriippuvuudesta, jos palvelut järjestetään yksikkökustannuksiltaan tehokkaasti eli mummo ja vaari hoidetaan Kurikassa halvemmalla kuin vaikka isommassa keskuksessa, jossa vielä ihmisten väliset terveyserotkin ovat suuremmat kuin meilläpäin. Syy terveyseroihin on etenkin tulonjaossa eli siinä kyse ei ole alueellisista, vaan sosiaalisista eroista ja ongelmista.

 

Vastuun Suomen taloustilanteesta kantavat ne tahot, jotka ovat hallinneet suomalaista politiikkaa 1990-luvun lamasta alkaen. Harjoitetun politiikan, jonka yleispiirteenä on ollut usko isännättömään rahaan, luonne on nyt paljastunut. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, mikä lisää eniten myös paljon puhuttuja terveyseroja.

 

Sote-uudistuksen varjolla yritetään ajaa läpi kuntaliitoksia tavoitteena tiivistää yhdyskuntarakennetta eli asutusta. Toisin sanoen siis käynnissä on yritys vauhdittaa maakunnan reuna-alueiden muuttovirtojen lisäämistä kohti maakuntakeskuksia tai suoraan etelään. Pitkällä tähtäimellä tällainen politiikka on omiaan jakamaan Suomea ja suomalaisia, millä voi olla arvaamattomat seuraukset mm. valtion yhtenäisyyden kannalta. Perussuomalaisten ryhmäpäätöksen perusteella me haluamme pitää Kurikan kuntaliitosten ulkopuolella. On syytä katsoa ensin se, mitä hallitus lopulta saa sote-uudistuksen osalta aikaan, jos saa mitään. Suurin ulkoinen paine liitoksiinhan on tullut juuri sote-uudistuksesta ja maan hallitukselta ainakin, mitä Kurikkaan tulee. Nyt tuo uudistus on esitetyssä muodossaan kaatumassa. Tietysti meillä on myös innokkaita kuntaliittäjiä kaupungin sisällä, mitä ei voi kuin ihmetellä. Kurikassa kannattaa seurata tarkasti, mitä perustuslakivaliokunta ja oikeusoppineet asiasta ovat tulevaisuudessa mieltä.

 

Kurikka pystyy nyt käsittelyssä olevan talousarvion pohjalta selviämään velvoitteistaan kohtuullisesti, mutta Perussuomalaisten valtuustoryhmä ihmettelee ja paheksuu erityisesti leikkauksia, joita Kurikka ja JIK esittävät JIK:n budjettiin vanhuspalveluihin. Tilinpäätökseen 2012 verrattuna kaupungin kiinteistöissä tapahtuvaa tehostettuun palveluasumiseen käytetään yli 200 000 euroa vähemmän ensi vuonna ja hoitovuorokausina tämä vähennys on siis n. 2500 vuorokautta. Samoin yli tuhannella vuorokaudella aiotaan vähentää ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavia asumispalveluita, vaikka samaan aikaan omien hoivayksiköiden hoitovuorokausia vähennetään yli 500:lla verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Kotipalveluiden kotikäyntejä ikäihmisille ollaan vähentämässä 2,5 % verrattuna tilinpäätökseen 2012. Tehostettua kotihoitoa aiotaan vetää alas n. 8 % tähän kuluvaan vuoteen verrattuna. Jopa vanhusten päivätoimintaa aiotaan vähentää. Ainoa, mitä lisätään on omaishoidon tuki, mutta vain n. 4 myönteisen tukipäätöksen verran! Kotisairaanhoito säilyy nykytasolla ja pienkoti Jurvan Mäntykoti. Milläköhän tämä yhtälö toimii ilman, että vanhuksemme kärsivät? Perussuomalaiset ei hyväksy esitettyä linjaa, koska listasin edellä kaikki ne hoito- ja hoivamuodot, joita Kurikan talousarvion ja JIK:n mukaan kuuluu vanhuspalveluihin ja tämän voi siis tarkistaa talousarvion sivulta 22. Tulemme tekemään asiaan kuuluvat määrärahan lisäysesitykset tähän kohtaan, koska Kurikan kaupunginvaltuusto on se taho, joka viime kädessä varmistaa, että kurikkalaisten tahto JIK:ssä kurikkalaisten palveluiden osalta toteutuu. Näistä vanhuspalveluiden pohjaesityksistä voidaan heti todeta, etteivät ne varmasti täytä kurikkalaisten tahtoa ja palvelutarvetta.

Kurikan Perussuomalaisten muutosesitykset talousarvioon kaupunginvaltuustossa 16.12.2013:

Talousarviokirjan sivu 22

ESITYS:

 

Lisätään lauseen ”Jatketaan palveluiden tasalaatuisuusperiaatteen toteuttamista” perään seuraava teksti: ”talousarvioesitykset ja -tavoitteet huomioiden, niin että jäsenkunnalla on kuitenkin mahdollisuus tilata JIK:ltä palveluita oman halunsa mukaan”. ESITYS HYVÄKSYTTIIN YKSIMIELISESTI.

 

(ILMAN LISÄYSTÄ ASIA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ KURIKAN PALVELUTASO MÄÄRITTYISI JATKOSSA ILMAJOEN JA ERITYISESTI JALASJÄRVEN PALVELUTASON MUKAAN.)

 

Talousarviokirjan sivu 22

Vanhuspalvelut

 

SEURAAVAT LISÄYSESITYKSET JOKAINEN ERIKSEEN:

 

Tilinpäätöksen 2012 perusteella tehostettuun palveluasumiseen kaupungin kiinteistöissä budjetoidaan 26 095 vuorokautta 23 578 vuorokauden sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 215 480, 37 euroa. (vuorokausihinta 85,61 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella asumispalveluiden ostoon ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, palvelusetelillä, hoitovuorokausia budjetoidaan 19 192 vuorokautta 17 948 vuorokauden sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 94 083,72 euroa. (vuorokausihinta 75,63 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella vanhusten hoivayksiöihin budjetoidaan 32 386 hoitovuorokautta 31 609 hoitovuorokauden sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 95 920,65 euroa. (vuorokausihinta 123,45 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Tilinpäätöksen 2012 perusteella kotipalvelun kotikäynteihin budjetoidaan 27 124 tuntia 26 450 tunnin sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 1414,84 euroa. (vuorokausihinta 50,38 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella tehostettuun kotihoitoon budjetoidaan 4876 tuntia 4500 tunnin sijaan jasiihen varataan lisämäärärahaa 1293,30 euroa (vuorokausihinta 82,55 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

Talousarvion 2013 perusteella vanhusten päivätoimintaan budjetoidaan 1528 käyntiä 1465 käynnin sijaan ja siihen varataan lisämäärärahaa 4451 euroa. (Käynnin hinta 70,65 euroa) (ESITYKSEN PUOLESTA ÄÄNESTI VAIN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ.)

 

 

Talousarviokirjan sivut 25-27

Sivistystoimi

 

ESITYS: Talousarvioon palautetaan opiskelijaraha 45
000 euroa. (ESITYS HYVÄKSYTTIIN ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN.)

 

ESITYS: Kansalaisopiston määrärahaa lisätään 12 000 euroa eli määräraha pidetään vuoden 2013 tasolla. (ESITYS HÄVISI ÄÄNESTYKSESSÄ.)

 

ESITYS KIRJAUKSEKSI TAVOITTEISIIN: Kouluverkkoa ja lukioverkkoa ei supisteta 2014. (ESITYS HYVÄKSYTTIIN ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN.)

 

ESITYS: Tuiskulan ja Sänttin koulut jatkavat kolmiopettajaisina kouluina vuonna 2014 ja siihen varataan lisämäärärahaa 50 000 euroa. (Asiasta ei ollut kerrottu kaupunginhallitukselle, eikä asiasta ollut selkeää päätöstä myöskään sivistyslautakunnan pöytäkirjassa 4.9.2013, jolloin sivistyslautakunta päätti säästöesityksistään kaupunginhallitukselle, joka taas päätti talousarviosta omasta puolestaan 25.11.2013.) (ESITYS HYVÄKSYTTIIN ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN.)

 

INVESTOINTIESITYS. Jyllintaipaleen alikulun suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2014 Ruuskasentien kohdassa 400 000 euron lisämääräraha. (ESITYS HÄVISI ÄÄNESTYKSESSÄ JA SEN SEURAUKSENA VALTUUSTO BUDJETOI ALIKULUN SUUNNITTELUUN VUODELLE 2014 20 000 euroa ja RAKENTAMINEN TAPAHTUU TALOUSARVIOSUUNNITELMAN MUKAAN 2015.)

(Lisätietona talousarviokäsittelyn osalta kerrotaakoon, että Perussuomalaisten esityksestä lasten kotihoidontuen kuntalisää ei lakkautettu, kun kaupunginhallitus käsitteli asiaa talousarviokokouksessaan 25.11.2013 http://kurikka.fi/ktweb/)

Aloite kansanäänestyksestä kuntaliitoksia koskien

Tiistai 26.11.2013 klo 14:00 - Kurikan PS

Kurikan kaupunginvaltuuston enemmistö päätti 24.9.2012 käynnistää kuntarakenneselvityksen Seinäjoen ja Jalasjärven kanssa.

Valtuustoseminaarissa 16.8.2013 meille Kurikan kaupunginvaltuutetuille esiteltiin mm. selvityksen jatkon aikatauluja. Kävi ilmi, että päätöksiä mahdollisia kuntaliitoksia koskien on tarkoitus tehdä helmi-maaliskuussa 2014 eli noin kuuden kuukauden päästä. Suunnitelmaan ei tällä hetkellä kuulu kuntalaisten kuulemista neuvoa-antavin kunnallisin kansanäänestyksin, vaikka kuntalain 30 § mahdollistaa kansanäänestysten järjestämisen.

Tämä on hätkähdyttävää, kun ottaa huomioon, että ennen 28.10.2012 pidettyjä kunnallisvaaleja lähes kaikki valituksi tulleet kaupunginvaltuutetut halusivat säilyttää Kurikan itsenäisenä. Maan hallituksen sote-uudistus, jolla kuntaliitoksia perustellaan, on täysin vaiheessa. Siitä ei ole olemassa hallituksen esitystä ja jos se ensi kesänä syntyy, edessä on vielä sen tarkka perustuslainmukaisuuden arviointi. Esitys isäntä- ja vastuukuntineen saattaa pysähtyä perustuslakiin. Pääosa alan asiantuntijoista vastustaa hahmoteltua sote-uudistusta jo nyt toimimattomana ja mahdottomana, eikä sote-uudistus nauti suurta suosiota edes hallituspuolueiden kansanedustajien keskuudessa. On täysin mahdollista, että ensi kesäksi luvattu hallituksen esitys ei tule toteutumaan hahmotellulla tavalla ja se voi siirtyä myös seuraavien eduskuntavaalien yli. Tuolloin esitys menisi täysin uusiksi.

On joka tapauksessa mielestäni täysin selvää, että mikäli Kurikka aikoo tehdä kuntaliitoksia ilman, että kuntaliitoksessa perusteena mahdollisesti käytettävää sote-uudistusta on eduskunnassa edes hyväksytty, vaatii tämä kuntalaisten kuulemista. Kun olen valtakunnan tasolla kertonut eri puolueiden edustajille Kurikan tilanteesta, ovat lähes kaikki pitäneet Kurikan kiirettä liitosten kanssa täysin käsittämättömänä.

Käynnissä olevassa kuntalain kokonaisuudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä, jonka jäsen olen, pohditaan jatkuvasti, miten lisätä kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon ja yksi väline ainakin isoissa ja peruuttamattomissa asioissa on juuri neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen.

Keräämme lähipäivinä äänioikeutettujen kurikkalaisten allekirjoituksia kansanäänestysaloitteeseemme. Tavoitteena on saada kasaan 5 % äänioikeutettujen kurikkalaisten allekirjoituksia, jolloin Kurikan kaupunginvaltuusto joutuu kuntalain 31 §:n mukaan käsittelemään aloitteen, joka kuuluu seuraavasti: ”Me allekirjoittaneet Kurikan kaupungin asukkaat esitämme Kurikan kaupunginvaltuustolle, että Kurikan, Jalasjärven ja Seinäjoen ja/tai Kurikan ja Jalasjärven mahdollisesta kuntaliitoksesta järjestetään Kurikassa

Kurikassa 26.8.2013

Vesa-Matti Saarakkala